2./2 Ratkaisuja ja ongelmanratkaisuvinkkejä ympäristökysymyksiin

https://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2018/10/ompele-omantyylisesi-helppo-hame-nain.html https://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2019/10/syksyhame-lammin-talvihame.html http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2016/03/vaatteiden-ompelemisesta-ilman-kaavoja.html

On ollu huono pää mulla viime päivinä, niin etten tiedä, ajattelinko tämän ihan pieleen, mutta mietin siis ydinpommeja ja ydinjätettä. Jostakinhan uraani on rikastettu, missä on ollut vain luonnon taustasäteily, ja polttoainesaud´vat saa sitä enemmän säteilemään se,että on paljon uraania lähekkäin, mikä lisää atomiydinten halkeamistiheyttä. Eikö siis ydinjätesauvat voisi jauhaa ja levittää laajalle, niin en eivät enää säteilisi muuten kuin luonnollisen taustasäteilyn verran? Mistä tuli mieleeni, että vetypommin perustuu fuusioreaktioon (?) ja niin lopputulos ei säteile, on vain iso pamaus ja kentie siso monttu mutta maa-alue periaatteessa jää edelleen käyttöön, mikä kuuostaa kovin mielekkäältä. Mutta tavallinen ydinpommi siis säteilee, mistä sen tuottamat vammatkin isolta osin aiheutuvat, ja se kuulemma jättää maa-alueen säteileväksi niin, ettei sitä voi käyttää. Mutta onko näin, säteileekö maa-alue? Säteileekö se yhteensä sen verran kuin pommin tuonut pommikone pommeineen säteili? V...

Katselin nettiuutisista ennätyspitkän junan kuvaa ja kauhistelin, kun siinä oli säiliövaunuja: miksi moinen Suomeen, kuulemma Haminan satamaan? Liittyykö se jotenkin EU:n kemikaaliviraston sijoittamiseen Suomeen? Mutta eihän suomalaisilla ole erityisen paljon osaamista kemikaalien kanssa hyvällä tavalla toimeen tulemisesta, vaan pikemminkin tavallista vä'hemmän, mm siksi, että Suomen luonto on herkkä, ollaan monien kasvi- ja eläinlajien levinneisyysalueen pohjoisilla rajoilla. Virastossa kuin virastossa tulisi olla kunolla asiantuntemusta, tavallista enemmän siis eikä niin, ettei osata tulla aiheen kanssa toimeen. Ei tuollainen ole aiheen harjoitteluun vaan jo osaavaisille, missä toki pitää ottaa työssä EU:n eri maiden erot huomioon ja ulkomaiden toki myös ym alueiden, mm Suomen luonnon kantokyky ja suomalaisten osaamattomuus tässä, vähäkemikaalisuuden tavoite suomalaisilla.

Minua on ihmetyttänyt, miten suuresti koronaviruspandemia on vaikuttanut yhteiskuntien järjestelyihin, kun taas kasvihuoneilmiö ym ympäristökysymykset eivät ole vaikuttaneet ollenkaan niin suuresti, mutta kenties aikaskaala on eri. Ja kanssa ympäristökysymyksistä ovat kai jotkut eri mieltä, kai esim. jotkut uskonnolliset ja jotkut kaupallista alaa ymmärtävät. Ja se kun ratkaisuja on vasta osaan ongelmista, niin toteutuskin sitten on kesken tai odottelee tulevia tilanteita. Mutta onhan pandemiakin kai erilainen eri ihmisille, jotkut sairastuvat pahemmin ja useimmille se kuulemma on lievä, joten voisi olettaa, että jso se on elämäntavoista, asenteista, tottumuksista, vireestä tms kiinni, niin voisi ottaa mallia joistakuista osaavista, etrveinä psysyvistä ja niin tauti olisi lievempi eikä tarvittais niin sioja toimenopiteitä, mutta kaipa sekin kysyisi aikaa ja sitä ei niin ollut. Voikohan ympäristöongelmissa osin olla, että ne ovat nuoren ihmisen nä'kövinkkelistä ja ongelmanratkaisu u...

Eilen kokeilin säveltää tuollaisesta aiuheesta, mutten koe oikein onnistuneeni, mutta tässä se on kumminkin: 25.2.2020 " A melody: peoples cooperating in European way Thinking of peoples cooperating in Eiuropean ways, in harmony of individuals and cultures Thinking of the Eurovision song contest brought this subject to my mind, aversion of singing in a choir. "  15.10.2020   Tuohon jälkimmäiseen melodiaan on vielä yksi osio: katso alin kaksirivinen nuotti osoitteessa https://composingmelodies.blogspot.com/2020/02/cooperating-in-european-way.html . Sitä mietin, että millaisen kansainvälisen yhteistyön noin saisi, osaisiko joku arvioida? 16.10.2020   Tuosta sävelmästä enemmän siis tuolla yo linkillä. Tässä lopullinen nuotti  Nuo eri osiot eli eri tahdit ovat: teoria, käytännön tekeminen, ideaalit ja yhteenveto tavalliseen elämään. Näistä nuo kolme ekaa ovat kaksiosaisia ja viimeinen on kai jollain lailla tenhoavaa elämää, niin että jos tämä to...

Olen tavannut olla etevä objektiivisessa ajattelussa, mutta kaikille tämä kirja ei sovi. Luin parikymppisenä parituhatta vuotta vanhaa kiinalaista klassikkos Tao-Te-Ching Stephen Mitchellin erinomaisena engallninkielísenä käännöksenä (Adlibris.com 'issa, tekijä Lao-Tzu https://www.adlibris.com/fi/kirja/tao-te-ching-9780060812454?gclid=CjwKCAiA-P7xBRAvEiwAow-VafNko42SmKs4TrWkIngspAna3wmhdqZPZW8NcESQle0MC_eHIBq4YxoCTpAQAvD_BwE )ja siitä oppisi kai paljon ongelmanratkaisutaitoja, jos vain objektiivisen ajattelunkyky on hyvä eikä tingi yhtään objektiivisuudesta eikä arkijärjestä eikä sivcistyksen noudattamisesta, tervehenkisyydestä yms. Jos hallitset jonkin teoriaperspektiivin kovin hyvin mutta olet tavallaan kasvanut jo siitä ulos mutta haluat sivistyneesti juuri elää ja ajatella, niin oman ymmärryksenlaajentaminen samalla missiolla mutta korkeammalla taitotasolla lienee Tao-Te-Chingin opettama asia, mutta itse ainakin pidin kirjasta ja luin sen kymmeniä keroja ja opin vasta ajan m...

Tulin tässä ajatelleeksi, että luonnon tunnelmaksi usein sanotaan luonnon jonkin kokonaisuuden tunnelmaa, vaikkapa metsänreunan tai järven, mutta ihminen taas oppii taitoja luonnon jonkin pienen osan tunnelmasta kuten vaikka oksan tai laineen jonkin kohdan mahtavasta meiningistä. Se on jotakin sellaista kuin että istuiko sisällä tylsässä seurassa tylsässä tekemisessä vai oliko luontoretkellä ja näki puron laineiden, sen pinnan väreiden vigour, elinvoiman, keväänhenkisyyden ja elävöityy siitä itsekin jonkin verran ja osasi sitten hiukan sellaistakin, oli sitä tyyliä ja kanttia itsellä kotiin palatessa ja jonkin aikaa jälkikäteenkin. 6. helmikuuta 2020   Runonlaulannasta "Voisikohan olla, että jos ovat istuneet "sormet sormien lomassa",niin jos olisikin ollut punaruskea männyn kaarnan pintakerroksen palanen pyöreine mahtavan näköisine hahmoineen kädessä ja toinen ei malttanut vaan halunnut viedä sen, että "anna minä", niin olisiko tulut upean näkemyksen pa...

Minulla on fiksu sirkuskoulutettu keskikokoinen aprikoosivillakoira, jo aika vanha,ja viime syksynä' se halusi oman blogin, johon sen mietteitä voisi kirjata https://villakoirabanjo.blogspot.com/ . Mutta blogin pitäminen oli hankalaa, ei siitä tullut yhtä viimeistelty kuin yksinäni kirjoittamistani kirjoituksista. Itse olen säveltänyt sävelmänpätkiä vuodenaikakirjoitukseni avuksi, ja kun koiranikin sävelsi jotakin,niin laitoin sen koiran omaan blogiin, mutta seuraavana päivänä oli eläinsuojelueläinlääkäri käynyt oveni takana ja jättänyt lapun, kuin olisivat halunneet karsia koiran aseman pois voimatoimenpitein. Valitin poliisille ja soitin eläinlääkärin jättämään numeroon. Joitakin päiviä myöhemmin vai milloinkohan tuli asiaton sähköposti heiltä, että koirallani muka oli tulehtunut poskihammas, kuin siltä pitäisi hampaita poistaa. Sen jälkeen en ole ajatellut heille ovea avata, mutta rapussa on ollut välillä tunnelmaa kuin joku kamalan sairastuttava ja pahantahtoinen naiseläinlääkä...

Ylen nettiuutisissa oli juttua peltosirkkujen metsästyksestä Etelä.-Ranskassa linnunlaulun avulla ja kuvista sai vaikutelman, että peltosirkku pitää ranskalaista linnunlaulua paljon kauniimpana ja hienompana kuin omaansa. Esim. tiaisilla on kai tätä samaa vikaa. Silloin on kai niin, että yksilöllä etenkin luontoa ihaillessaan on näkemystä siitä, millainen laulu olisi kaunista, mutta se itse laulaa kaavamaisesti opitun mukaan. Kuitenkin sen näkemys kauniista laulusta realisoituisi sen omassa laulussa, jos se kohdistaiusi ilmanpaineen laulaessaan mielikuviinsa näkemyksensä ja tuteitakoskettavuutensa kohdalle eikä kaavan kohdalle. Ruutumalli ei ole eduullista tälaiselle taidolle mutta äänensävyt ja arkijärki ovat ja puiden oksien kauneuden ihaileminen yms.

Usein akateeminen on turaava, ja niin voi olettaa, että jos hän etenkään aloittelijana saa väärän mittaustuloksen, niin hän yrittää uudelleen, kunnes onnistuu, ja siinä se. Paitsi että silloib on saatu monta erilaista mittaustulosta, joille on keksitty jokin selitys, vaikkap assosioimalla, että voisi olla vaikka se, ja nyt tää on hyvä kun tää on sama kuin noilla, jotka on luotettava tutkimusryhmä. Niin ettei tieteen varmuus aina perustu mittaustulosten varmuuteen - moniko niitä ylipäätään mittaa, ei kai niin moni, joka luottaisi mittauksiinsa. Sen sijaan moni laskee, opiskelee insinöörialoja tai on niillä töissä. Voiko olla, että jos maailma on henkeä, niin tuo matemaattisen päättelyn kaavamaisuus tuo luotettavuutta teknologian laitteille, tuo niille samaa kaavamaisuutta jonkinlaisen meiningin hengen ja poruikan mukana tekemisen myötä. Jolloin siis esim. autot tarvitsisivat jotakin vankkaa toimivuutensa tueksi, mihin kai paremmin sopisi arkijärki, se kun on vankempi kuin...

Ylen nettiuutisissa oli juttu fuusiovoiman kehittelijöistä. Kuulosti ihan puppujutulta, mutta toisaalta eri lähestymistavat kai voivat etenkin ulkomaalaisesta vaikuttaa sellaisilta. Jutussa sanottiin, että fuusiorekatori olisi miljoonia asteita kuuma mutta magneettien olisi oltava suprajohtavat. Silloin magneettien jäähdyrtyksestä saatavaa lämpöä ei kai voi käyttää energialähteenä? Onko miljoonien asteiden lämpötila oikein? Jostain luin, että auringon pinta olisi vain muutaman tuhatta astetta kuuma. Voisiko rekatorin polttoainemäärää pienentää tai harventaa tai sotkea sekaan jotakin muuta ainetta, ja reaktori silti toimisi mutta kivemmalla osateholla? Matka valolta Auringosta Maahan kestää muistaakseni kahdeksan minuuttia. Siis 8 x 60 x 300 000km -säteioselle pallon pinnalle tulee koko ajan säteilyä kuin tropiikkiin keskellä päivää. Silti aurinkoa voi katsoa paljain silmin (kun eui tuijota vaan katsoo tarkalla näöllä viereen esim. puun oksia ja ei katso kauaa vaan vain vhön aikaa)...

"torstai 9. tammikuuta 2020 Lauluja ydinsotaa pelkääville Tänään tuli hyvä mieli näistä lauluista, kun uutena vuotena ja vieläkin olin pelännyt ydinsotaa. Kai tervehenkisempää. Löysin nä'mä videot youtubesta: Tuossa jälkimmäisessä kiehtoi juuri tuo kertosäe: miten jopa täällä kaupungissa, missä on pihalla mäntyjä, voi männyn oksien tunnelmasta ja kesällä esim. muurahaisten kulun tenhoavasta tyylistä oppia jotakin ikiaikaista tervehenkisist tekemisentavoista, olla ikään kuin sankari itsekin, asiat maailmassa oikeat paikkansa löytäneet, mikä luo rikkumattomuuden arkeenkin. * * * Ennen joulua oli jonakin päivänä plussan puolella ja lumi puiden oksilta suli ja tippui suurina pisaroina kulkijoiden niskaan. Oli sumua ja jotenkin mahtavaa. Tuli mieleen Helsingin joulun seudun säät ja jotenkin åarijonossa marssivat sotilaat, vanhukset nuorille malliksi, sumuun kadoten, tai kunniavartio. Ja jotenkin tuntui silloin, ettö niin osaa surra ydinpommejak...

Tuli mieleeni tuosta, kun Australian maastopalojen vuoksi mietin, miten siellä voi olla niin kuuma, että kuumakin voi olla osin elämäntapakysymys, sillä se, joka elää epäviisaasti,niin kenties elää kuuman säänkin ja sitä aiheuttavat tekijät epäviisaasti, ja niin kuumuus on hänen tavallaan elävälle kovempi. Toinen kenties ymmärtää säitä, osaa eläää kunkin hetken sille sopivalla rytmillä, ja niin sää on sointuisa ja leppeämpi, jotemkin viisaampi sekin. Ja jos lisäksi alkuasukkaat ovat ymmärtäneety luontoa, kasveja, niin osanneet kenties vaalia maaston kukoistavammaksi, kasveille hyvät kasvupaikat ym kascuolosuhteet, ja ajan myötä sellainen voi vaikuttaa ilmastoonkin. Niin siihen assosioin sen, kun itse tuppaan joutumaan jonkun sortin ongelmiin ja nyt, kun villakoirani on kohta 11, niin sille on alkanut tulla samaa vikaa, eli jokin tapani tai näkökulmani kai aiheuttaa sen, mutta niin, että minun vinkkelistäni sityä on hankala havaita. Niin voiko olla, ettämyös ympäristöongelmissa on se, ...

Ylen nettiuutisissa oli juttu valosaasteesta, mutten jaksanut lukea sitä kokonaan. Pääkaupunkiseudulla valosaaste tuntui häiritsevän ihmisiä enemmän. Savonlinnassa asuessani yöaikaan on vaikuttanut vaaralliselta ulkona, joten katuvalot tuovat tarvittua turvaa edes jonkin verran. Joulukynttelikkö tms kirkas jouluvalo ikkunalla taas estää tehokkaasti näkemästä ulkoa sisään, eli se taas poistaa turvaa, yhteisöllisyyttä, vaikka voikin olla nätti tai vuodenaikaan sopiva. Hehkulampuista luopumisesta lähtien ovat monet ikkunat olleet pimeinä tai vain osan aikaa valot, mikä kai johtuu siitä, että muiden lamppujen valo on epämiellyttävä, tuo päänsärkyä tms, etenkin alkuun oli kai niin. Mutta ihminen tarvitsee aktiivista aikaa ja valot sisällä ovat olennainen osa tekemisen mahdollistavia perusolosuhteita. Lamppuja on monenlaisia ja niiden kirkkauksia myös. Jos on tunnelmataju hyvä, kun juttelee tuttujen kanssa, niin tutun ilmeestä ja olemuksen tunnelmasta voi päätellä jotakin hänenmainitsemansa...

Ajattelin tänä talvena yrittää säveltää pitkään vuodenaikakirjoitukseeni https://finnishskills.blogspot.com/2014/11/living-with-seasons.html talviulkoilun ohjeita. Tänään sävelsin useamman pätkän, mm katovalojen loisteessa välkähtelevän lumen kauneudesta yritin. Se toi näin jälkikäteen mieleen keskittyneen huomion, jota käytän milloin mihinkin aiheeseen, kun laajemman ymmärrykseni valossa hoksaan, että hei senhän osaisin ratkaista kumminkin. Kun ei taitotasoni riitä kaikkien ympäristökysymysten ratkaisemiseen kautta linjan, niin siihen sun tähän laajempi ymmärrykseni kumminkin tuojotakin valoa. Ja kai on niin, että jos olisi useamman ihmisen panos, niin sillä tavoin saisi aika paljon aikaan porukalla. 16. joulukuuta 2019   Yritin äsken säveltää pätkän ympäristökysymysten ratkaisemisen ajattelemisesta, eli ideaaleista lähtien, että mitä osaa, mistä voisi olla hyötyä, ja sitten objektiivisesta koulutetusta maailmankuvasta ja käytännön tervehenkisestä elämästä sille sovellus...

Luin nettiuutisista juttua poronhoidosta https://yle.fi/uutiset/3-11085495 ja vaikutelmani oli, että siinä olivat lkappalaiset poronhoitajat yrittäneet kerrankin hyvällä laadulla, mm kunnollinen järki, hyviä perusratkaisuja, joustonvaraa parempaan osaamiseen päin, tervehenkisyyttä ja kenties ikiaikaisuutta. Mikä sitten sai ajattelemaan, ettei tavallisesti ole koko porukka yrittönyt hyvällä laadulla, ja etteivät kai lappalaiset ole yhtä lailla hengessä mukana muualla Suomessa, kun mallia lappalaisilta halutaan. Ehkä lappalainen ajattelee, että muualla on liian hellemäistä, kun taas pitäisi ajatella, että tänään oli vain lämpimämpi sää, esim. -10C, ja että mukana on yllä'ttävän paljon etelän maista muuttaneita, joilla talviulkoilu on tuntematon, joilla motivaatiokin puuttuu ja on ihan kummia tropiikkilaisia asenteita (siis tropiikidsta muuttaneiulla). Mutta voiko olla, että useinkin käy, etteivät kaikki ryhmässä yritä kunnolla, että esim. vierastavat jonkun tai joidenklin tyyliä ta...

Joillakin ihmisillä, kai etenkin vanhuksilla, on paljon näkemystä, jolla mm ympäristöongelmia voitaisiin ratkoa, mutta sitten tavallinen akateeminen ympäristöihnminen ei elämänkokemuksen puutteen ja oman ymmärryksensä yksialaisuuden vuoksi ymmärrä moista kyllin hyvin, jotta sitä voitaisiin soveltaa käyttöön akateemisten ohjauksessa. Sen sijaan, jos näkemyksestään kirjoittaa selkeän ymmärrettäväasti ja nuoremmillekin opettaen, niin sopivia lukijoita löytyisi oman ikäryhmän tavallisista juttukavereista, esim. jos kuusikymppisellä on näkemystä, niin monesti saman paikkakunnan nelikymppiset, esim. samoista ammattialoista harrastuneet, ovat keskusteluyhteyden päässä, vcaikkeivät tuttavia olisikaan, jos siis nuorempia trarcvitaan mukaan. * * * Tämä blogi on jatkoa blogille http://kokonaiskuvat.blogspot.com