Ydin-mikä?

On ollu huono pää mulla viime päivinä, niin etten tiedä, ajattelinko tämän ihan pieleen, mutta mietin siis ydinpommeja ja ydinjätettä. Jostakinhan uraani on rikastettu, missä on ollut vain luonnon taustasäteily, ja polttoainesaud´vat saa sitä enemmän säteilemään se,että on paljon uraania lähekkäin, mikä lisää atomiydinten halkeamistiheyttä. Eikö siis ydinjätesauvat voisi jauhaa ja levittää laajalle, niin en eivät enää säteilisi muuten kuin luonnollisen taustasäteilyn verran?
Mistä tuli mieleeni, että vetypommin perustuu fuusioreaktioon (?) ja niin lopputulos ei säteile, on vain iso pamaus ja kentie siso monttu mutta maa-alue periaatteessa jää edelleen käyttöön, mikä kuuostaa kovin mielekkäältä.
Mutta tavallinen ydinpommi siis säteilee, mistä sen tuottamat vammatkin isolta osin aiheutuvat, ja se kuulemma jättää maa-alueen säteileväksi niin, ettei sitä voi käyttää. Mutta onko näin, säteileekö maa-alue? Säteileekö se yhteensä sen verran kuin pommin tuonut pommikone pommeineen säteili? Vai mistä tuo säteily tulee? Johtuuko se siitä, että pommin uraani vai mikä lie on jäänyt yhteen kasaan kuten pommissa, ja säteilee siksi enemmän? Vai leviääkö se niin laajalle ilman ym mukana, että on kuin tavallista suurempi taustasäteily tuosta pommin määrästä uraania vai mitä olikaan? Vai ono niin, ettei alue säteile jälkikäteen?

Mutta onhan ydinjäte keinotekoista, ei sitä olisi kiva levittää kaikkialle asuinympäristöön ja luontoon, mutta jos jakaisi kovin pieniin paloihin ja säilöisi vaikka yhden palan aina kymmenen metrin välein, niin neliökilometrilel mahtuisi 10 000 palaa. Mutta onhan sitä silloin vaikeampi vahtia, ja monenlaista yrittäjää varmaan kasaisi paloja yhteen itselleen tai pommiksi tms. Mutta jos jauhaisi ihan pieneksi, jauhoksi ja lennäöttäisi tuulen mukana laajalle esim. lentokoneesta, niin silloin kai tuota vaaraa ei olisi, mutta jos tuo jauho sinällään on vaarallista, niin sitä ei silloin saisi kerättyä pois.

Uraanin hajotessa kai syntyy muita epävakaita alkuaineita, jotka voivat hajota hyvinkin nopeasti tai ainakin kohtuullisen nopeasti, mikä selittäisi sen, ett alkuun on ainakin jonkin verran enemmän säteilyä kuin pelkä'stä uraanista.Mutta kuinka pitkä aika tuo on - 20 vuotta? Mutta kuinka paljon suurempaa säteilymäärää se tarkoittaisi kuin pelkästä uraanimäärästä? Tuskin kai enempää kuin muutamakertaisesti uraaniin verrattuna kertaa se, miten paljon nopeammin saavat päähänsö hajota, jolleivät pienempien ytimien halkeamiset kukin tuota isompaa säteilymnäärää kuin uraanin halkeaminen pienemmiksi.

Tuossa kun mietin perinteisen ydinpommin toimintatapaa, ettäräjäyttääkö se uraanin vai laitta paineeseen vai pommin putoamisen tuoma isku, niin kaikki nuo liittyvät vain lämpöliikkeeseen eikä lämpöliike vaikuta ytimien hajoamiseen, jollei sitten tule ytimien tölrmäyksiä niin kovasta iskusta. Niin kävi niin, että en osaanut sitä keksittyä ja tuumin vain, typertyneenä, että ehkä se jotenkin toimii, kun kerran ydinpommeja on ja ne suuresti vaikuttavat maailmaan. Niin sen teon tunnelma oli kovin samanlainen kuin insinööriopiskelijoiden, jotka kai myös yrittävät miettiä itse mutteiväöt keksi samaa kuin mikä oli tavoitteena ja tuumivatr vain että kai se jotenkin toimii, mutta sellainenhan on omasta ajattelusta luopumusta, ruotuun pakottamisen kohteena olemista. Kai nekin insinöörit, jotka ovat vikkeläjärkisiä ja osaavat monta juttua ajatella itse oilkein, niin miettivät teoreettisesti jonkin pöätkän ja lisäävät siihen sitten tarkan havaintonsa että millainen se on käytännössä,millainen hyvänä pidetty toimiva ratkaisyu on, ja niin beesaavat sen loppumatkan ja teoria on hedelmätön kuten muillakin. Voiko olla, että insinöörialoilla pitäisi sallia noita omia ajatuksia, vaiikeivät ne saa kaikkea toimimaan, kun kumminkin usein paras ratkaisu on mietitympi, jotenkin osuvampi kuin vain ekat yritelmät, ei sitä tavoita jollei ole jotenkin hionut taitojaan.

EU:n kemilkaali- ym virastoista

Katselin nettiuutisista ennätyspitkän junan kuvaa ja kauhistelin, kun siinä oli säiliövaunuja: miksi moinen Suomeen, kuulemma Haminan satamaan? Liittyykö se jotenkin EU:n kemikaaliviraston sijoittamiseen Suomeen? Mutta eihän suomalaisilla ole erityisen paljon osaamista kemikaalien kanssa hyvällä tavalla toimeen tulemisesta, vaan pikemminkin tavallista vä'hemmän, mm siksi, että Suomen luonto on herkkä, ollaan monien kasvi- ja eläinlajien levinneisyysalueen pohjoisilla rajoilla. Virastossa kuin virastossa tulisi olla kunolla asiantuntemusta, tavallista enemmän siis eikä niin, ettei osata tulla aiheen kanssa toimeen. Ei tuollainen ole aiheen harjoitteluun vaan jo osaavaisille, missä toki pitää ottaa työssä EU:n eri maiden erot huomioon ja ulkomaiden toki myös ym alueiden, mm Suomen luonnon kantokyky ja suomalaisten osaamattomuus tässä, vähäkemikaalisuuden tavoite suomalaisilla.

Eivätkö ympäristökysymykset ole vielä totaalisempia kuin pandemia?

Minua on ihmetyttänyt, miten suuresti koronaviruspandemia on vaikuttanut yhteiskuntien järjestelyihin, kun taas kasvihuoneilmiö ym ympäristökysymykset eivät ole vaikuttaneet ollenkaan niin suuresti, mutta kenties aikaskaala on eri. Ja kanssa ympäristökysymyksistä ovat kai jotkut eri mieltä, kai esim. jotkut uskonnolliset ja jotkut kaupallista alaa ymmärtävät. Ja se kun ratkaisuja on vasta osaan ongelmista, niin toteutuskin sitten on kesken tai odottelee tulevia tilanteita. Mutta onhan pandemiakin kai erilainen eri ihmisille, jotkut sairastuvat pahemmin ja useimmille se kuulemma on lievä, joten voisi olettaa, että jso se on elämäntavoista, asenteista, tottumuksista, vireestä tms kiinni, niin voisi ottaa mallia joistakuista osaavista, etrveinä psysyvistä ja niin tauti olisi lievempi eikä tarvittais niin sioja toimenopiteitä, mutta kaipa sekin kysyisi aikaa ja sitä ei niin ollut. Voikohan ympäristöongelmissa osin olla, että ne ovat nuoren ihmisen nä'kövinkkelistä ja ongelmanratkaisu usein vanhan, eli tavallaan sanamuodot ym lähestymistavat ovat usein se, mihin juttu kaatuu, ja maailmankuvien erot koulun penkiltä tulleiden ja vuosikymmenten kokemukseenperustavien väölillä ovat kai myös liian suuret. Silti koko elämänmahdollisuuksien kohtalo ihmisen ikiaikaisen luonnon mukaan on kyllä isompi asia kuin esim. 10% kuolema. Mutta niin, aikaskaala on eri. Mutta kai tämä tarkoittaa, että ympäristökysymyksiinkin voidaan kunnolla reagoida, on valmiuttaa muutoksiin ja asioiden huomioon ottamiseen, myös ulkomailla.

Parannusohjeyritelmiäni koronaan
https://parantamisesta5.blogspot.com/2020/01/kiinan-maksatulehdus-ja-keitetty.html
https://parantamisesta5.blogspot.com/2020/03/epidemiatiedottamisesta.html
Hakemisto http://parantamisesta.blogspot.com 

4.4.2020   Tein uuden kohdan koronaviruksesta, jotta löytyisi paremmin, mutta teksti on kopioitu vanhasta ja on jo pitkä. Viimeaikoina enhä joka toinen päivä olen tullut siihen jotakin uutta kirjoittaneeksi  
 https://parantamisesta5.blogspot.com/2020/04/koronavirus-ja-erittele-muut.html