Ylen nettiuutisissa oli juttu fuusiovoiman kehittelijöistä. Kuulosti ihan puppujutulta, mutta toisaalta eri lähestymistavat kai voivat etenkin ulkomaalaisesta vaikuttaa sellaisilta.
Jutussa sanottiin, että fuusiorekatori olisi miljoonia asteita kuuma mutta magneettien olisi oltava suprajohtavat. Silloin magneettien jäähdyrtyksestä saatavaa lämpöä ei kai voi käyttää energialähteenä?
Onko miljoonien asteiden lämpötila oikein? Jostain luin, että auringon pinta olisi vain muutaman tuhatta astetta kuuma. Voisiko rekatorin polttoainemäärää pienentää tai harventaa tai sotkea sekaan jotakin muuta ainetta, ja reaktori silti toimisi mutta kivemmalla osateholla?
Matka valolta Auringosta Maahan kestää muistaakseni kahdeksan minuuttia. Siis 8 x 60 x 300 000km -säteioselle pallon pinnalle tulee koko ajan säteilyä kuin tropiikkiin keskellä päivää. Silti aurinkoa voi katsoa paljain silmin (kun eui tuijota vaan katsoo tarkalla näöllä viereen esim. puun oksia ja ei katso kauaa vaan vain vhön aikaa). Onko varma, että tilanne on fysiikan kuvaama vai onko aurinko oikeasti himmeämpi? Jakautuuko säteily epätasaisesti? Esim. kuin maailma olisi henkeä?
Onko varma, että eri maalaisten mittaustulokset ja lukemat ovat samat? Onko maailma fysiikan kuvaaman kaltainen vai monimutkaisempi, esim. osin henkeä? Tuulettaessani ilma ei aina vaihdu samoin eikä tunnu noudattavan fysiikan lakeja. Myös pallo harvoin pyöriiloputtomasti suoraan vaan kaartaa ja hidastuu. Sen liikkeellä on jotakin jatkuvuutta - onko fysiikka summittainen arvio? - muttei se tai juokseva ihminen käytännössä kulje kuin koulufysiikan kappale. Voisiko näistä eroista olla hyötyä uusiutuvan energian kehittämisessä, muu fuusiovoiman?
Jutussa sanottiin, että fuusiorekatori olisi miljoonia asteita kuuma mutta magneettien olisi oltava suprajohtavat. Silloin magneettien jäähdyrtyksestä saatavaa lämpöä ei kai voi käyttää energialähteenä?
Onko miljoonien asteiden lämpötila oikein? Jostain luin, että auringon pinta olisi vain muutaman tuhatta astetta kuuma. Voisiko rekatorin polttoainemäärää pienentää tai harventaa tai sotkea sekaan jotakin muuta ainetta, ja reaktori silti toimisi mutta kivemmalla osateholla?
Matka valolta Auringosta Maahan kestää muistaakseni kahdeksan minuuttia. Siis 8 x 60 x 300 000km -säteioselle pallon pinnalle tulee koko ajan säteilyä kuin tropiikkiin keskellä päivää. Silti aurinkoa voi katsoa paljain silmin (kun eui tuijota vaan katsoo tarkalla näöllä viereen esim. puun oksia ja ei katso kauaa vaan vain vhön aikaa). Onko varma, että tilanne on fysiikan kuvaama vai onko aurinko oikeasti himmeämpi? Jakautuuko säteily epätasaisesti? Esim. kuin maailma olisi henkeä?
Onko varma, että eri maalaisten mittaustulokset ja lukemat ovat samat? Onko maailma fysiikan kuvaaman kaltainen vai monimutkaisempi, esim. osin henkeä? Tuulettaessani ilma ei aina vaihdu samoin eikä tunnu noudattavan fysiikan lakeja. Myös pallo harvoin pyöriiloputtomasti suoraan vaan kaartaa ja hidastuu. Sen liikkeellä on jotakin jatkuvuutta - onko fysiikka summittainen arvio? - muttei se tai juokseva ihminen käytännössä kulje kuin koulufysiikan kappale. Voisiko näistä eroista olla hyötyä uusiutuvan energian kehittämisessä, muu fuusiovoiman?
Kommentit
Lähetä kommentti