Valosaasteesta

Ylen nettiuutisissa oli juttu valosaasteesta, mutten jaksanut lukea sitä kokonaan. Pääkaupunkiseudulla valosaaste tuntui häiritsevän ihmisiä enemmän. Savonlinnassa asuessani yöaikaan on vaikuttanut vaaralliselta ulkona, joten katuvalot tuovat tarvittua turvaa edes jonkin verran. Joulukynttelikkö tms kirkas jouluvalo ikkunalla taas estää tehokkaasti näkemästä ulkoa sisään, eli se taas poistaa turvaa, yhteisöllisyyttä, vaikka voikin olla nätti tai vuodenaikaan sopiva. Hehkulampuista luopumisesta lähtien ovat monet ikkunat olleet pimeinä tai vain osan aikaa valot, mikä kai johtuu siitä, että muiden lamppujen valo on epämiellyttävä, tuo päänsärkyä tms, etenkin alkuun oli kai niin. Mutta ihminen tarvitsee aktiivista aikaa ja valot sisällä ovat olennainen osa tekemisen mahdollistavia perusolosuhteita.
Lamppuja on monenlaisia ja niiden kirkkauksia myös. Jos on tunnelmataju hyvä, kun juttelee tuttujen kanssa, niin tutun ilmeestä ja olemuksen tunnelmasta voi päätellä jotakin hänenmainitsemansa lampun valon tyylistä ja siis siitä, mihin se hyvin sopii ja mihin huonosti tai ei ollenkaan. Jos kiinnittää huomiota siihen,minkäkauppaketjun kaupassa asioi, ja valitsee sen,mistä pitää, niin lamppujen ym tuotteiden valinta menee helpommin saman järjenkäytön mulaan kuin miten itse ne luokittelisi, ja niin oikeaan osumienn ostoksissa on helpompaa. Vielä helpompaa se on, jos itse on muualta muuttanut ko paikkakunnalle sen vetonaulojen perässä, on hengenheimolainen sen kulttuurin kanssa.
Se, millaisa lappuja missäkin käytetään, riippuu elämäntavasta ja prioriteetistä. Esim. pääkaupunkiseutulainen on mielellään akateeminen ja niin hän ehkä muutamalla kriteerillä valitsee katulampun tms, sen sijaan että työmies kiinnittäisi paljon huomiota tunnelmaan ja käytön mielekkyyteen. Vastaavasti,jso naapurit ovat tietyn tyylilajin ja tiettyjen arvostustenihmisiä, niin heillä on sen elämäntavan ja sosiaalisuuden mukaiset lamput, jolloin olennainen kysymys on, mistä ihmistyypistä pidät.

Yleensä ihmisiä kai häiritseävt kauas sivulle häikäisevät katuvalot, joiden valo tulee niin vaakasuorassa,etteio se valaise maastoa askelten alla vaan vain luo mustia varjoja ja häikäisee niin, ettei jalkoihinsa näe eikä paljoa muutakaan.Kuitenkin, jos katulampun kupu suojaa etääpänä sivulla kulkevat häikäisyltä, niin maastossa voi usein kulkea, jollei katso samalla tielle, ja koiran kanssa on kiva kulkea polkujaja kaupungissa kaipaa luontoa.
Mikä sitten on turvallista? Monet, jotka valittavat, ettei pusikkoon näe, eivät kai osaa katsella sellaisiin paikkoihin eivätkä oikein välitä opetellakaan, vaan ovat kaupunkimaisemman, enemmän sisätiloissa viihtyvän elämän kannattajia, eivät kenties osaa erottaa ihmishahmoa oksien lävitse, vaikka ihminenhän on möhkäle ja oksat ohuita. Voiko olla, että liian kirkkaat lamput eivät ole kunnollista näkemistä varten vaan painottamaan tiettyjen rakennusten asemaa ympäristössä? Muttei katulampun kuulu valaista ihan vain kulkuväylää vaan myös joitakin metrejä tien vierustaa, jottei siellä piileskelisi ketään.
Ylipäätään olisi tarpeen tehdä ero häikäisyn ja valaisemisen välillä.

Sen sun tämän ongelman ratkaisemisesta

Ajattelin tänä talvena yrittää säveltää pitkään vuodenaikakirjoitukseeni https://finnishskills.blogspot.com/2014/11/living-with-seasons.html talviulkoilun ohjeita. Tänään sävelsin useamman pätkän, mm katovalojen loisteessa välkähtelevän lumen kauneudesta yritin.

Se toi näin jälkikäteen mieleen keskittyneen huomion, jota käytän milloin mihinkin aiheeseen, kun laajemman ymmärrykseni valossa hoksaan, että hei senhän osaisin ratkaista kumminkin. Kun ei taitotasoni riitä kaikkien ympäristökysymysten ratkaisemiseen kautta linjan, niin siihen sun tähän laajempi ymmärrykseni kumminkin tuojotakin valoa. Ja kai on niin, että jos olisi useamman ihmisen panos, niin sillä tavoin saisi aika paljon aikaan porukalla.


16. joulukuuta 2019   Yritin äsken säveltää pätkän ympäristökysymysten ratkaisemisen ajattelemisesta, eli ideaaleista lähtien, että mitä osaa, mistä voisi olla hyötyä, ja sitten objektiivisesta koulutetusta maailmankuvasta ja käytännön tervehenkisestä elämästä sille sovellus, jonka vihreät ymmärtävät.

"I am not sure if the two first lower C's ought to be #C's or just C's, but the third lower C I guess to be #C and the #F and upper #C's are surely right.

3 first notes: gathering a good aporoach especially to what comes to feelings and choice of solutions.
C and GC the environmental problem or question objectuively.
Upper-#CA an ideal that handles also that area of life, an ideal that could offer solutions, is promising as such.
Three shorter notes, thinking of the ideals, of the solutions they typicall bring and do they bring anything to this question here.
GC practical version of such solition with healthy spirit and schooled thinking.
upper#CA the ideal as it works out here.
GE#C A well working application of the solution with schooled objectivity and healthy spirit, healthy ways of living.

17.12.2019   Instead of just ideals you can try also higher skill levels and things benefical for high skill. "
 https://composingmelodies.blogspot.com/

24.12.2019   Itselleni noin tulee mieleen jonakin aika lyhyenä aikana, vaikkapa muutaman päivän kuluessa yksi tai muutama vastaus johonkin, milloin mihinkin. Ja sitten on pitkään taukoa, vaikkapa kuukausi, ja sitten taas jossakin yhteydessä, jotakin muuta tehtyä, asiat näyttävät eri puolet ja niin tulee johonkin muuhun ympäristökysymykseen sen joltain puolin löydettyä vastaus. Ja niin luulisi käyvän muillakin.
Luultavasti olisi olennaista saada mahdollisimman monen panos, sillä ihmiset osaavat eri asioita ja ovat eri asioista kiinnostuneita, heillä on omaa näkemystä eri elämänalueista ja eri ajattelutyypeillä, erilaisin kiinnostuksenkohtein. Ja niin ykis korjaa yhden puolen ja toinen toisen, ja ei-niin-samoja-harrastavat ihmiset kai vielä kaukaisempia asioita, niin että tosi monen panos on tarpeen, ei tule päällekkäisyyksiä niin paljon kuin luulisi. Juuri oma panos on olennainen, sillä se on kaikilla erilainen, vaikka esim. fysiikkaa sisältävä teknologian kehittely menisi monella ihan samoja teitä. Jotta oman näkemyksen saisi mukaan, kannattaa oma näkökulma anteineenkirjata ylös kunnolla, opettaen sen lukijoille, ennen kuin juttelee aiheesta muiden kanssa, etenkään tarkkaan, jottei toisen  ajatusreitti jää dominantiksi ja oma anti unohdu.

28.12.2019   The second melody ("Thinking of solving environmental questions" by Kaisa Hannele Tervola) is free for all to use in moral ways according to healthy common sense.

Keskiviikkona 1.1.2020    Kun ihmiset ovat kouluun ja opintoihin tottuneita, niin kysymyksiin vastaaminen käy pitkälti rutiinilla, ja niin ympäristökysymyksiinkin on kai aika helppo saada jotakin  panosta monelta. Mutta taas ongelmat eivät sinäll'än tarjoa hedelmällisiä assosiaatioita, että miten niitä ratkaista. Mitä osaisin tähän sanoa, on helpompi kuin aijai, mikä kamala ongelma.


20.1.2020   Tollanen yritelmä, ihan toisella tavalla sävelletty eikä niin onnistunut, mutta koirani tuntui nappaavan siitä jotakin siitä, miten osaamisestaan luoda ratkaisu, joten ehkä se toimii. Maalaaminen, objektiivinen ajatelu ja oma kokemus, oma näkemys lähtökohtina.

9.4.2020   Siis maalaaminen objektiivisesti, vähän kuin valokuva, jossa on myös tunnelmat ja tunteet sekä ymmärrys ja maailmankuva mukana.
Käytännönläheisesti tilanne
siitä oma näkemys, että mikä on hyvä ja tavoitteena
yhteisön teoriaperspektiivin mukainen objektiivinen versio tuosta aiheesta, siis näkemyksestä se osa, joka on tuohon tapaan tuolla tasolla objektiivinen.
Korkealla ideaalit, niistä lähtien omaa näkemystä kohden,
jolloin saadaan yhteisön teoriaperspektiivin mukaiseen muotoone nemmän ideaaleja mukaan.
Siitä taas oma näkemys ja sille objektiivinen muotoilu,
lopputulos mahdollisimman hyvälaatuisen objektiivisen ja monelle opetettavaissa olevan sivityksen tyyppinen.

2. pääsiäispäivänä 13. huhtikuuta 2020
Uskonnon avulla objektiivisen ajattelun avulla ympäristökysymysten ratkaisemisesta mietin tälaista sävelkulkua:'
D, F, E, D, G, F, E, D, C, F, G, D, E, C
mutten tuosta varma ole, haparoiva versio ainakin. Tossa toi ois rytmitetty niin,että aina alkaa D:llä-.

Kuka vaikuttaa minkin puolesta

Luin nettiuutisista juttua poronhoidosta https://yle.fi/uutiset/3-11085495 ja vaikutelmani oli, että siinä olivat lkappalaiset poronhoitajat yrittäneet kerrankin hyvällä laadulla, mm kunnollinen järki, hyviä perusratkaisuja, joustonvaraa parempaan osaamiseen päin, tervehenkisyyttä ja kenties ikiaikaisuutta. Mikä sitten sai ajattelemaan, ettei tavallisesti ole koko porukka yrittönyt hyvällä laadulla, ja etteivät kai lappalaiset ole yhtä lailla hengessä mukana muualla Suomessa, kun mallia lappalaisilta halutaan. Ehkä lappalainen ajattelee, että muualla on liian hellemäistä, kun taas pitäisi ajatella, että tänään oli vain lämpimämpi sää, esim. -10C, ja että mukana on yllä'ttävän paljon etelän maista muuttaneita, joilla talviulkoilu on tuntematon, joilla motivaatiokin puuttuu ja on ihan kummia tropiikkilaisia asenteita (siis tropiikidsta muuttaneiulla).
Mutta voiko olla, että useinkin käy, etteivät kaikki ryhmässä yritä kunnolla, että esim. vierastavat jonkun tai joidenklin tyyliä tai heidä sosiaalista lokeroaan, esim. naisten, ja etteivät siksi pelaa reilua peliä, ja niin heidät osallistujina pitäisi luokitella paljon pienempään kokoluokkaan ja vaint ietyissä ryhmissä sivistyneesti osallistuviksi, ei koko Suomen kanssa sosiaalisiksi, ei sopiviksi malleiksi muualle. Jos noita saisi ratkottua, että kuka tukee mitäkin ja jätettyä heidät pois niistä toimista, joita  sabotoivat, niin toimisiko kansalaisyhteuiskunta ja kenties luonnonsuojelu paremmin? Silloin kai pitäisi sanoa, etteivät ole sivistyneitä, eivät ainakaan luotetatvasti sivistyneesti kaikin puolin käyttäytyviä muulloin, muiden suhteen.
Sivistynyt käytös siis tarkoittaa, että täytyios isot perusasiat ottaa koko ajan huomioon kaikessa, esim. tukea hyviä ratkaisuja eikä heittää kaikkea arvokasta roskiin. Jos joku kikkailee tai tekee jotakin rikollisen tyyppistä tai murhia,niin tarttis niiden olla paremman maailman puolesta eikä sivistyneen ymmärryksen omaavan yhteiskunnan tuho, meiningin mädättäjä. Eli tuhoutuuko kunnollinen vai saadaanko mädän määrää vähemmäs, on sivistyksen mitta. 

Näkemyksen tyyppisen panoksen saamisesta käyttöön

Joillakin ihmisillä, kai etenkin vanhuksilla, on paljon näkemystä, jolla mm ympäristöongelmia voitaisiin ratkoa, mutta sitten tavallinen akateeminen ympäristöihnminen ei elämänkokemuksen puutteen ja oman ymmärryksensä yksialaisuuden vuoksi ymmärrä moista kyllin hyvin, jotta sitä voitaisiin soveltaa käyttöön akateemisten ohjauksessa. Sen sijaan, jos näkemyksestään kirjoittaa selkeän ymmärrettäväasti ja nuoremmillekin opettaen, niin sopivia lukijoita löytyisi oman ikäryhmän tavallisista juttukavereista, esim. jos kuusikymppisellä on näkemystä, niin monesti saman paikkakunnan nelikymppiset, esim. samoista ammattialoista harrastuneet, ovat keskusteluyhteyden päässä, vcaikkeivät tuttavia olisikaan, jos siis nuorempia trarcvitaan mukaan.

* * *

Tämä blogi on jatkoa blogille http://kokonaiskuvat.blogspot.com