Lähestymistapa määrää, millaiseen tilanteeseen päädytään

Tuli mieleeni tuosta, kun Australian maastopalojen vuoksi mietin, miten siellä voi olla niin kuuma, että kuumakin voi olla osin elämäntapakysymys, sillä se, joka elää epäviisaasti,niin kenties elää kuuman säänkin ja sitä aiheuttavat tekijät epäviisaasti, ja niin kuumuus on hänen tavallaan elävälle kovempi. Toinen kenties ymmärtää säitä, osaa eläää kunkin hetken sille sopivalla rytmillä, ja niin sää on sointuisa ja leppeämpi, jotemkin viisaampi sekin. Ja jos lisäksi alkuasukkaat ovat ymmärtäneety luontoa, kasveja, niin osanneet kenties vaalia maaston kukoistavammaksi, kasveille hyvät kasvupaikat ym kascuolosuhteet, ja ajan myötä sellainen voi vaikuttaa ilmastoonkin.
Niin siihen assosioin sen, kun itse tuppaan joutumaan jonkun sortin ongelmiin ja nyt, kun villakoirani on kohta 11, niin sille on alkanut tulla samaa vikaa, eli jokin tapani tai näkökulmani kai aiheuttaa sen, mutta niin, että minun vinkkelistäni sityä on hankala havaita. Niin voiko olla, ettämyös ympäristöongelmissa on se, että jos kokonaisvaltaisen viisaasti eleltäisiin ja viisaasti ajateltaisiin, viisaastilähestyttäisiin asioita, niin ongelmia olisi paljon vähemmän,vähintään niin paljon vähemmän kuib jokin muu ihmistyyppi tuntuu elävän leppeämpää elämää. Tai siis tarkoitan, että ongelmia, ympäristöongelmiakin on vähemmin, jos on itse kyllin taitava ja viisas, viisaasti elävä, mm hyvähenkisesti.