Tulin tässä ajatelleeksi, että luonnon tunnelmaksi usein sanotaan luonnon jonkin kokonaisuuden tunnelmaa, vaikkapa metsänreunan tai järven, mutta ihminen taas oppii taitoja luonnon jonkin pienen osan tunnelmasta kuten vaikka oksan tai laineen jonkin kohdan mahtavasta meiningistä. Se on jotakin sellaista kuin että istuiko sisällä tylsässä seurassa tylsässä tekemisessä vai oliko luontoretkellä ja näki puron laineiden, sen pinnan väreiden vigour, elinvoiman, keväänhenkisyyden ja elävöityy siitä itsekin jonkin verran ja osasi sitten hiukan sellaistakin, oli sitä tyyliä ja kanttia itsellä kotiin palatessa ja jonkin aikaa jälkikäteenkin.
6. helmikuuta 2020 Runonlaulannasta
"Voisikohan olla, että jos ovat istuneet "sormet sormien lomassa",niin
jos olisikin ollut punaruskea männyn kaarnan pintakerroksen palanen
pyöreine mahtavan näköisine hahmoineen kädessä ja toinen ei malttanut
vaan halunnut viedä sen, että "anna minä", niin olisiko tulut upean
näkemyksen palanen siitä ja toiselle tyuosta ja kenties useampi näkemys
eri aiheista mutta vähän silleen kuin ihmisten taidot yleensäkin että
kullakin eri aiheesta ja jos samasta niin jotenkin eri kohdasta ja erit
yylillä kumminkin, niin voisiko se olla jotenkin tuota, että "sormet
sormien lomassa" niin kuin näkemykset lomittain, niin kuin on luontevaa
näkemykset sivistyksen avulla yhteen liittää.
Vähän niin kuin täysikasvuisen männyn käppyräiset punaiset oksat ovat
samaan aikaan tuntevan ja tekevän tunnelmaiset niin, että katsoessa
pääsee jotenkin jyvälle, että miten tuntevuus ja tekeminen voivat sopia
yhteen, niin myös luonnon muut rakenteet, kai siksi, että ne ovat
luonnolliset tavoitteita eli valoa kohti kasvamisen, olosuhteissa eli
missä päin on valoa ja varjoa, ym, armoilla synnyttämiä,niin niissä on
vapaamuotoinen tekeminen, kasvin kasvu, joka on ikiuaikaista ja
tunteiden ja parhaan ymmärryksen mukaista, mutta niin,ettei joka tekijää
jälkikäteen näe, ja elämänolosuhteet & järki sovitettu yhteen, ja
niin ne sopivat malliksi moneen modernissakin maailmassa. Lisäksi niiden
tunnelma on hyvä, mikä kielii toimivuudesta ja siitä, miten
onnistuneita nuo ratkaisut ovat, ja niin niitä katsellessa saa jotenkin
langanpäästä kiinni ja yltää ylemmäs kuin tavallisesti, parempaan
laatuun. Luulisi, että eri luontoaiheista oppii eri asioita, esim.
keväällä aluista ja nuoruudesta ja loppukesällä kypsyydestä, täydestä
ymmärryksestä, syksyllä realismin vaatimuksista, niiden tyypistä ja
talvella ihan vain elämisestä sivistyksen mukaan. Ja puun latva maasta
katsottuna kertoo ideaaleista ja ikiaikaisuudesta ja alemmat oksat taa
skäytännön elämästä, taimet nourten elämästä, jne. "
https://musiikkipaivakirja.blogspot.com/2016/02/sunnuntaina-2822016.html