En ole tavannut ymmärtää politiikkaa, enkä poliitikkoja, enkä että missä ovat taitavia, mitä tekevät, milkaisia ovat, ym.
Nykyinen vaikutelmani on että ainakin jotkut suomalaiset poliitikot ovat kuin yliopiston ainejärjestöaktiiveja, jotka edustavat omaa ryhmäänsä, ja tajuavat, että esim ulkomaalaiset ainejärjeztöt yms ryhmät ulkomailla voivat olla eri intressiryhmiä, mutteivät oikein tajua, että heidän oman ainejärjestönsä sisälläkin voivat ihmiset olla erilaisia ja eri arvoin, ja sen sijaan, että huomaisi, kuja heistä on millainenkin ja mitä ratkottavia kysymyksiä on ja miten ne ratkoa, onkin kuin ainejärjestöllä olisi tyyli, johon tuo aktiivi kunkin kohdalla lähtee mukaan kuin kysyen että näinkö ja nyt näinkö ja sittenkö pitäisi vielä noita paoereita katsoa hetkisen tms. Eli onko tuo jotenkin toisin suuntautuneen tai esim paria sukupolvea vanhemnan näkökulna että miten päästä nuirten näkökulmasta kärryille? Mutta sitten siihen tulee lusänä efustaminen vähän kuin skriik skrääk me lllaan tälkasia, eikä niin laajojen sopuratkaisujen löytäminen. Jonkun kokeneemman vanhan mielipude siihen oli kai että täällä tehdään monenlaisia adioita ja mm neuvotellaan, ja jotkut sujuvat ja ne ovat tavallusta yhteiskuntaa, ja jotlut eivät suju vaan on konflikti ja poliitikko edustaa tuota meininkiä, kun tavallusen ihmisen on hankala osata antaa siitä kuvaa.
Eli tän perusteella ei poliitikko olisi päöttäjä vasn ryhmän edustaja. Ja kun kansainvälustyneessä maailmassa on ulkomaisiakin ryhmiä monta, niin ainakin jokin tämän päivän uutiskuva tms netidsä näkemäni aukeni lähinnä olettaen että eri maiden ryhmät oluvat lähettäbeet edustajiaan esim kuin islantilaiset Suomen politiikkaan mutta että nuo tapaamuset saattpivat olla milloin mussäkin, esim tämä toi mieleen afrikan ja tropiikin kokoushuoneena. Mutta siis ryhmiä olisivat olkeet esim laivoilla olevat pitkänmatkanlaivoilka, ja en muista muita, mutta ne oluvat kuin eri ryhmuen edustajien tapaaminen, nyrkkakuntaisten ryhmuen, eikä tavallusesti yhdessä työtä tekevien saman alan ihmusten eli kansanedustajuen.
*
Katoin tänään vähän aikaa sitten vudeon, jolla vuosien takaisten kommunistusten tai socialusts johrajia ympäri maailman pätkä puhetta jostakin, ja olivat useat kyin että jotkut olivat pukassa ja muettivät että kujapa osaisi neuvoa, niin hetkusen puhuivat kun kysyivät geidän mielipudettään, esim isovanhempi, yhteiskunnallusista tai kansainvälusistä asiousta lehtiä lukeva objektiivisesti kokkonaiskuvin ajatteleva, tai jotain teoriaperspektiiviä soveltaa ja tuottaa osaava, tai elämänviusaampi kokeneempi hyväntahtoinen ihminen. Eli ne olivat kai niitä, mussä ko henkilö tuo uuden viisauden palasrn silloin kun sitä kaivatasn, ja niin ne olivat kai jonkun asian suhteem johtajan tyyppisiä teloja, tousentyyppisesti kuin ainejärjestöaktiivin, vaikka nämä eivät kai liittyneet johtoasemiin casn toisten haluun kokeilla tuotakin oletramaansa viisautta.
24.9.2024 Ainejärjestöaktiivimainen poliitikko ei kai ole asiantuntijan tai vanhanosaavaisen ihmusen tapaan päättäjö, vaan hänen puoluetoverinsa ym kanbattajaryhmänsä jäsenet hoitavat asioita hänen kauttaan, lävitseen "joo, joo ihan hyvin sä osaat, mee vaan", jolloin hän on ikään kuin juoksupoika tai se, joka tiedottaa jostakin hänen ryhmäönsä liittyvästä työkseen. No, vaikutelma vain. Mutta poliitikoista saa vaikutelman kuin ge joihinkin ryhmiin liittyen olisivat läsnä, vähän kuin messuilla jotakin esittelemässä okevat, mutta ei kaikissa aiheissa rwagoi, ja joistakin asioista, tyyleustä, henkilöistä, tms ärsyyntyy, mihin yksi syy on, ettei hän ole päättäjä vaikka luullaan hänen okevan siihen tapaan kuvioussa mukana, suveteeni ja asiapointit hyvin huomioon ottava, sivistyneesti.
26.10.2024 Uutiskuvista on perinteisesti tavannut tulla vaikutelma kuin poliitikot lehdistötilaisuudessa tms olisivat vähän kuin konekiväärioesäke, jota tarttis ihmetellä, että mites tällasen tilanteen kannsa nyt tehdään tai elellään. Mutta vasta viime aikoina olen miettinyt, että räiskivätkö poliitikot ympöriinsä kuin se olisi Kanadan tai Alaskan ilnastoon sopiva lämpimänä pysyttelemisen tapa. Ja se kai meinaa, että tarttis mainita, mikä on oikea vertauskohta Suomen ilmastossa. Ainakin New York on näyttänyt ymmärrettävältä eikä ole tuntunut häiritsevän elämää, eli pääkaupunkiseutu vertautuisi kai New Yorkiin, ja viimeaikaisrt uutiset jostain pohjoisemmasta seudusta, jossa Donald Trumpia ammuttiin, vertautuisivat kai tyylinsä juonittelevaisuuden osalta tundraan, joka on liian pohjoinen Suomeen eli korkeintaan Utsjokeen.
Kommentit
Lähetä kommentti