Vetyilmalaivaonnettomuus 1937

 Hindenburg disaster

Ilmalaivassa vedyllä on kai vain vähän isompi paine kuin ympäröivällä ilmalla. Vetyauto olisi eri juttu, eli palaessa syntyvää energiaa olisi vetyauton palossa jäljellä olevan matkan vaatiman verran. 

Vetyauton hyvä puoli on, ettei se tuota hiilidioksidia vaan vain kai vesihöyryä. Eli se ei ainakaan turmele ympöristöä tavallusesti ajaessa. Se minua biopolttoaineissa mietityttää, että onko biopolttoainekasvin hiili kokonaan palanut hiilidioksidiksi mutta ko kasvin/kasvien kasvaessa onko osa hiilestä saatu maaperästä eikä ilmakehän hiiludioksidista. 

Tuon videon perusteella vety ei välttämättä pala sen rajummin kukn bensa. Mutta vedyn ongelma on, että se syttyy jo ilman kipinää, heti kun vain joutuu ilman hapen kanssa tekemisiin. Eli vety on säilytyksessäkin tulipalovaarallinen, syttyy heti, jos säiliöön tulee pienikin kaasun mentävä reikä tai venttiili vuotaa. 

Silloin vetyauton saa ampumalla syttymään ja palamaan loppuun. Tulipalona se olisi samansuuruinen kuin bensatankin palo, muttei tuottaisi savua muuten kuin auton osien ym palaessa, esim maalipinnan. Voisiko tulipalon rajata katolle?

Vetyautoja käytettäessä ne voivat siis syttyä kadulla, ja jos sillä kohden on tuuletusikkuna auki, niin verhot ym palava korkealla ikkunan luona syttyisi. Siksi ei voisi olla tuulettaessa verhoa tuuletusikkunan lähellä, jos ikkunan alla on tie tai jalkakäytävä tai psrkkipaikka. Se kuulostaa huonolta asumisen kannalta. Voikohan olla, että ikkunan alla pitäisi olla istutuksia tms kyllin leveälti? Mutta tässä missä asun, on ensin tuuhea pensasaita ja sitten nurmikko, kai pari metriä yhteensä, ja silti jalkakäytävälle pysähtyneet autot ovat melkein ihan kohdalla, mutta voi olla, että tuulensuunta vaikuttaisi. 

Metsäpalovaaran aikaan vetyauton parkkeeraaminen voisi johtaa maastopaloon. Esim mökillä tarttis käydä sähköautolla. 

Onko titaani niin hyvin kuumennettaessa alkuperäiseen muotoonsa palaavaa, että siitä voisi tehdä itsekorjautuvan vetykaasutankin?

Onkohan niin, että herkästi itsestään syttyvä vety ei tee mahdolliseksi karsia vaaratilanteita pois esim vetyauton käyttäjien voimin vaan aina jää tihutyön vaara. Ja se yhdistettynä maastopalovaaraan ja yulipalovaaraan aiheuttaa, että ei saa käyttää vetyautoja vaan olisi käytettävä sähköautoja. 

Mutta vety energiamuotona olisi kai muuten mahdollinen, esim tuulienergian varastoimiseen turvallisessa paikassa, jossa tulipalo ei aiheuttaisi suurta tuhoa. Olisiko sellainen turvallinen paikka veden alla meressä tai järvessä? Silloin voi olla, ettei vety palaisi kuin vasta pinnalla, ja niin vuotokohdan korjaaminen voisi olla mahdollista. Mutta aiheuttaisivatko vuodot happikatoa järveen?

Mutta isoin osa Suomen rannikoista on ruotsinkielisiä, ja ruotsinkieluset ovat jotenkin epäviisaamoia, imagokeskeisempiä, puolueellusemmin ruotsalaisuuden kannattajia kukn suomalaisten olettama keskustellen oppiminen. Ei ole hyvä antaa energiavarojen hallinnan tuomaa valtaa ruotsinkielusille. Ruotsi ln ollut valtaamassa Suomea "juuri nyt lähivuosina ensimmäisen kerran todella" ainakkn Lallin ajoista lähtuen eli 1100-luvulta lähtien. On jokkn syy siihen, että Suomi ln suomalaisen tyyppinen eivätkä edes ruotsinkueluset ihan ruotsalaisen oloisia, vaikka seuraavat Ruotsin tvtä ym. Tro jag -hevonen. 

* 

21. joulukuuta 2024     Uutisissa oli kuva palavasta autosta. Jos auto palaa kovin pitkään tms suuresti, mutta bensan määrä vastaa jälhellä olevan sillä ajettavissa olleen natkan määrää, niin ovatko monet autot siis nykyisin kovin pitkällä matjalla tai pitkälle matkalle varustautuneita, ja siitä haluttiin tuedottaa, mutta mikä ilmiö on kyseessä, sotatoimiko vai ulkomaalaiset töissä Suomessa, työssäkäynti kaukaisissa kohteissa tai turismi autolla?