Luin Ylen nettiuutisista, että Akaalla jalostetaan kestävämpiä mänty-ja kuusipuita, mutta tekevätkin niin kloonaamalla kestävinä pidettyjä puuyksilöitä: varttavat taimeen valitsemansa puun oksan varreksi, istuttavat niitä sitten metsän ja keräävät siitä käpyjä siemeniä varten. Eli geeniperintö on kutistettu kovin vähäiseksi, minkä ennestään tiedetään altistavan taudeille ja heikkoydelle. Sanovat, että näin puusukupolvien väli on voitu kutistaa 25 vuoteen, mutta kestääkö vartetulla taimella kasvaa lisää käoyjä tuottavaksi puuksi tuo 25 vuotta, ja toimivatko pölyttäjinä silloin muut kloonit? Eikö olisi riittänyt käyttää eteläisempiä puita siemenpuina? Geeniperimän laajuus on olennainen vaalittava asia eikä sitä saisa kloonaamisella pienentää, etenkään olennaisesti.
Kaupungissa välistä maisemat tuovat skriik skrääk -tunteen, mutta jos katsoo maisemia pienemmällä huomion piirillä, miljöö kerrallaan niin kuin sen miljöön rakentajat ja viihtyvät asukkaat ym kä'yttäjät ovat ajatelleet sen olevcan viihtyisä, niin vaikutelma on paljon leppeämpi ja hyväätoivovampi. Mutta onhyvä katsella välillä maisermiakin,s illä se on hyväksi ymmärrykselle, jos maisemissa on myös puita. 15.3.2021 En siis ajatellut kuuluvan kulkea tokkursssa, vaan että on viihtyisämpää hahmottaa maisema miljöistä koostucaksi, esim tie ja sen viereiset pihst & talot, puut yms on rakentaja, esim puun istuttaja ajatellyt yhtenä kokonaisuutena, sen paikan maisemana ja elämänpiirinä sillä kohden. 26. heinäkuuta 2021 Jos sisätiloissa on huono olo, niin jos haluaidi viihtyisät sisätilat, niin viherkasvit, kivat verhot, matot ja musiikki lisäävät viihtyisyyttä. Jollei se riitä, niin on ihmisryhmiä joiden vaikutteista voi oppia sisätiloissa viihtymistä: vii...
Kommentit
Lähetä kommentti