2./2 Ratkaisuja ja ongelmanratkaisuvinkkejä ympäristökysymyksiin

Blogistani http://savolaisuudesta.blogspot.com "16.10.2020   Suomalaisesta oopperasäveltäjästä tulee mieleen, että sen kai voi jakaa lähes koko Suomen kanssa. Jostain syystä, en tiedä oikein miksi, olen saanut Matvejeffistä vaikutelman, että hän kapellimestarina(?) halusi jakaa oopperan yleisön kanssa, jopamatemaattisesti suuntautuneiden näkemyksien kanssa, jolloin syntyi vaikutelma kuin olisi sanottu "me matemaattiset teemme täällä nyt oopperaa", jolloin taas oli tuossa tuo yhdessä tekeminen, joka yleensä meinaa, että tehdään kaavamaisemmin ja taito ja oma näkemys eivät pääse ääneen ja jos porukasta jotkut haluavat sabotoida tai romuttaa koko jutun, niin ollaan alttiita sille häiriölle. Onko tällä jotain tekemistä sen kanssa, kun nyt tuntuu, että onko oopperaa enää ollenkaan Savonlinnassa? Sen sijaan perinteinen tapa Savonlinnassa tehdä oopperaa on ollut paljon yksilöllisempi: "Tehdään jotakin hienoa,keksi jotakin upeaa, anna yksilölliselle näkemyksell

 Kun olin nuori aikuinen Helsingissä ja mukana vihreässä toiminnassa ainakin jotenkin, niin vihreillä oli tapana opetella ulkoa teoriaperspektiiviä jostakin, ja yleensä sen perspektiivin tyyli oli terminologinen ja jäykkä, mikä tavallisissa yliopisto-opinnoissa olisi tarkoittanut keskivertoa tyhmempää opiskelijaa, joka ei käytä arkijärkeä apuna. Eli sellaisen ulkoa lukeminen ja toisteleminen ei liene kovin hyvä idea, ei ratko ongelmia ollenkaan vaan jumittaa ne ylitsepääsemättömiksi tuon alhaisen ajattelun tason vuoksi. Keskusteluseura yleensä laskaa toisen tasolleen, ja jpos tuo taso on tyhmä, niin kestää kauan ennen kuin oppii taas oman tavallisen tasonsa, mutta kai se on kiinni myös siitä, jääkö seuralliseksi, kaveriksi myös tuolle tyhmälle.  Jokaisellaon eri vahvuudet. Siksi ei ole hyvä kaikkien yrittää ihan samaa ja keskustella keskenään, vaan olisi tuotava omien vahvuuksien kohdalta jokin oma panos ja kirjattava se ylös arkijärkisesti, ihan hyvällä tavalla, ja tuotava sellainen v

 Ympäristökysymykset ovat isoja asioita, jos ne ottaa objektiivisesti eikä osaa niitöä ratkaista. Niinpä ne, jotka esim. siksi että ovat vanhempien sukpolvea, käyttävät valtaa, että miten asia on tai ei ole, niin ottavat jotkut ainakin kamalasti pulttia, jos jokin asia tarttis saada kunnolla kuntoon, ja niin he ovat poissa tolaltaan ja vieläkun taitamattomampia kuin muuten ja piittaamattomampia ja voivat olla irrationaalisesti määräileviä siksi kun asia on tärkeä eivätkä he ole huolehtineet sitä Ja jos jílloin tärkeyttäkorostaa lisää, niin he kenties vain ohittavat asian ja keksivät jonkin ihan muun syyn päätöksilleen. Siksi asioitra ei saisi sanoa monimutkaisesti eikä epoäobjektiivisesti eikä johonkin muulloin sanottuun viitaten vaan ihan selvästi ja yksinkertaisesti ja kaikki viittaussuhteet niin että kunnolla ymmärtämättäkin menevät pääasiat oikein. Esim. "Päästövähennykset kolminkertaistettava" ei käy ilmaisuksi vaan "olisi vähennettävä päästöjä vielä enemmän" t

Nettiuutisissa oli video ilmastomielenosoituksesta Helsingin Kaisaniemestä. Ainakin osa mielenosoittajista näytti ilmastoasioista kovin masentuneilta, kai kun maailman ihmiset eivät kyllin hyvin ja kyllin viisaasti reagoi ilmastokysymyksiin, uhkaan ihmiskunnan tulevaisuudelle. Mutta ihmisillä on erilainen maailmankuva, erilainen käsitys asioiden dynamiikasta ja siksi he eivät reagoi. Esim. minä luulin nuorena Helsingissä olevani kovin taitamaton vähän kaikessa, ja sittemmin ihmettelin, kun edeleenkään en osannut saada asioita toimimaan, kovin luonnontieteelisestä näkövinkkelistä asioita katselin, mutta myöhemmin sitten olen oppinut, että nuo puolet, joita en saanut toimimaan, toimivat, jos olettaa maailman olevan luonteeltaan henkeäö eikä kovin konkreettinen, esim. epäonni liittyy usein siihen, ja sitten taas lämpöisen kylläisen mahan hyvällä ruualla myötä ja hengellisyyden, atiteiden yms viisaan ja ylentävän voimin voiu saada asioita hyvälle tolalle, niin olosuhteita, "sattumaa&q