Minkä luonteinen maailma on

 Olen kasvanut Helsingissä ja myöhemminmuuttanut Espoon kautta Savonlinnaan, missä olen nyt asunut 11 vuotta ja savolaistunut. Helsingissä oli tyypillistä, että asiat osattiin teoreettisesti hyvin yleisellä tasolla, jonka piti olla paras käytännössäkin ja joka aika usein toimi, mutta sitten kun olisi ihan vain käytännön ratkaisu pitänyt tehdä, niin se usein osoittautui mahdottomaksi tai kovin hankalaksi ja osin huonoksi, kuin sillä olisi ollut jokin este tais iinä jokin osaamattomuus vähän kuin vammaisella. Tässä kai näin käsityöorientoituneesta Savonlinnasta katsoen on se ero, että mikä materiaali sopii erityisen hyvin mihinkin. Joku, joka laatii käsityömateriaaleja ja omaapaljon kokemusta käsitöistä, katsoo, että hei täöstähän materiaalista saisi tätä kivasta ja tätä, mihin joku toveri kai tuumii, että oi, niin on kiva, jätä se niin! Eli sitä sitten saa materiaalista hyvin ja kaikkea muuta ei saa yhtä hyvin, ja se, mitä saa hyvin,on jotenkin pääteltävä ostamansa materiaalin eri kohtien näöstä ja tunnusta, ikään kuin niiden ilmeestä ja hangestä. Mutta sitten laajemmin, muutsakin voi tunnistaa tarkemmin, että mihin se sopii, etenkin elollisen luonnon asioista, ja siihen tapaan näkyy mm se, mikä eläin tai kuka missäkin asuu tai lähettyvillä oleskelee. Mutta se ei olekaan enää saman maailmankuvan kysymys, ja tässä onolennainen iso ero toimivuuden kannalta, kun esim. mikä eläin on piilossa lähellä tai elää siinä, näkyykin kohdista, joihin se ei ole niinpaljon vaikuttanut, vaan sen henki näkyy tunnelmassa, rytmeissä yms,m mikä merkitsee, että maailma onkin henkeä, ja silloin saa kaiken toimimaan ja ymmärtääpaljon, saapaljon informaatiota kun vain katselee ja kuulostelee ja on tunnelmataju ja sosiaalinen silmä myös mukana, hyvä tahto. Ja insinööri katsoi vain rakentelemisen kjannalta, ja se ei selittänyt muuta, mutta se oli tavallinen näkökulmamme, koska halusimme oppia käyttämään ja rakentelemaan, teknologiaa, mutta se ei siis edes käsitöihin riitä. Ja tämän uuden näkökulman voi oppia esim. olemalla kiinnostunut maalaamisesta, eri paikkojen kohtien yms hengestä ja sen näkymisestämaalauksen tai piirrosjäljen eri kohdissa, pikemminkin suuremmasta ymmärryksestä kuin mistään erillisestä ilmiöstä, vaikka tunnelmataju toki tarvitaan ja elämänkoekemusta.