Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2020.

Ydin-mikä?

On ollu huono pää mulla viime päivinä, niin etten tiedä, ajattelinko tämän ihan pieleen, mutta mietin siis ydinpommeja ja ydinjätettä. Jostakinhan uraani on rikastettu, missä on ollut vain luonnon taustasäteily, ja polttoainesaud´vat saa sitä enemmän säteilemään se,että on paljon uraania lähekkäin, mikä lisää atomiydinten halkeamistiheyttä. Eikö siis ydinjätesauvat voisi jauhaa ja levittää laajalle, niin en eivät enää säteilisi muuten kuin luonnollisen taustasäteilyn verran? Mistä tuli mieleeni, että vetypommin perustuu fuusioreaktioon (?) ja niin lopputulos ei säteile, on vain iso pamaus ja kentie siso monttu mutta maa-alue periaatteessa jää edelleen käyttöön, mikä kuuostaa kovin mielekkäältä. Mutta tavallinen ydinpommi siis säteilee, mistä sen tuottamat vammatkin isolta osin aiheutuvat, ja se kuulemma jättää maa-alueen säteileväksi niin, ettei sitä voi käyttää. Mutta onko näin, säteileekö maa-alue? Säteileekö se yhteensä sen verran kuin pommin tuonut pommikone pommeineen säteili? V

EU:n kemilkaali- ym virastoista

Katselin nettiuutisista ennätyspitkän junan kuvaa ja kauhistelin, kun siinä oli säiliövaunuja: miksi moinen Suomeen, kuulemma Haminan satamaan? Liittyykö se jotenkin EU:n kemikaaliviraston sijoittamiseen Suomeen? Mutta eihän suomalaisilla ole erityisen paljon osaamista kemikaalien kanssa hyvällä tavalla toimeen tulemisesta, vaan pikemminkin tavallista vä'hemmän, mm siksi, että Suomen luonto on herkkä, ollaan monien kasvi- ja eläinlajien levinneisyysalueen pohjoisilla rajoilla. Virastossa kuin virastossa tulisi olla kunolla asiantuntemusta, tavallista enemmän siis eikä niin, ettei osata tulla aiheen kanssa toimeen. Ei tuollainen ole aiheen harjoitteluun vaan jo osaavaisille, missä toki pitää ottaa työssä EU:n eri maiden erot huomioon ja ulkomaiden toki myös ym alueiden, mm Suomen luonnon kantokyky ja suomalaisten osaamattomuus tässä, vähäkemikaalisuuden tavoite suomalaisilla.

Eivätkö ympäristökysymykset ole vielä totaalisempia kuin pandemia?

Minua on ihmetyttänyt, miten suuresti koronaviruspandemia on vaikuttanut yhteiskuntien järjestelyihin, kun taas kasvihuoneilmiö ym ympäristökysymykset eivät ole vaikuttaneet ollenkaan niin suuresti, mutta kenties aikaskaala on eri. Ja kanssa ympäristökysymyksistä ovat kai jotkut eri mieltä, kai esim. jotkut uskonnolliset ja jotkut kaupallista alaa ymmärtävät. Ja se kun ratkaisuja on vasta osaan ongelmista, niin toteutuskin sitten on kesken tai odottelee tulevia tilanteita. Mutta onhan pandemiakin kai erilainen eri ihmisille, jotkut sairastuvat pahemmin ja useimmille se kuulemma on lievä, joten voisi olettaa, että jso se on elämäntavoista, asenteista, tottumuksista, vireestä tms kiinni, niin voisi ottaa mallia joistakuista osaavista, etrveinä psysyvistä ja niin tauti olisi lievempi eikä tarvittais niin sioja toimenopiteitä, mutta kaipa sekin kysyisi aikaa ja sitä ei niin ollut. Voikohan ympäristöongelmissa osin olla, että ne ovat nuoren ihmisen nä'kövinkkelistä ja ongelmanratkaisu u